Eilen oli taas vuoro varattuna Veikkolan hallista eli tunti tehokasta tokotreeniä. Niilo oli tosi mukavassa vireessä ja teki hienosti töitä. Aloitin seuraamisella. Tällä hetkellä se pitää kontaktia mukavasti. Aika lyhyitä pätkiä (enimmillään 10m) vielä mennään. Sen seuraamispaikka on kyllä liian kaukana, mutten toistaiseksi puutu siihen, vaan panostan tuohon kontaktin säilymiseen. Samalla pitäisi varmaankin tehdä rutkasti perusasentotreeniä, jos vaikka oikea seurauspaikka löytyisi sitä kautta. (Jos seuraa väärässä paikassa -> perusasento menee väärin -> ei tule palkkaa) .

Seuraavaksi tein pari ruutuun lähetystä lyhyeltä matkalta (hallissa on aika ahdasta, joten hankala tehdä kovin pitkältä). Niilo meni reippaasti oikeaan paikkaan ja pysähtyi hyvin. Minä tumpeloin, enkä ehtinyt palkkaamaan sitä ennen kuin se oli jo pois ruudusta. Seuraava suoritus meni onneksi yhtä hyvin ja sain palkattua siitä lelulla. Sitten teimme hyppynoutoa metallilla. Se sujui ihan kivasti. Välillä lopun perusasentokin oli ok, välillä liian vino. Miten voikin olla niin vaikeaa saada noinkin yksinkertaista asiaa kuntoon.

Sitten tehtiin tunnari. Olen huomannut, että teen sen toistaiseksi liian lyhyeltä matkalta. Pitäisi yrittää lähiaikoina pidentää matkaa (hallissa ei oikein onnistu). Eka suoritus sujui vähän hutiloiden. Niilo nosteli kahta väärää, mutta toi kuitenkin oikean. Seuraava yritys sujui paremmin. Se malttoi haistella koko rivin läpi ja toi oikean. Kehuin jo oikean nostamisesta, enkä vaatinut loppuperusasentoa. Tällä kertaa Niiloa ei häirinnyt minun kääntymiseni. Täytyy kuitenkin muistaa harjoitella sitä. (En varmaan tänne kirjoittanutkaan niistä treeneistä, joissa Niilo paineistui ihan hirveästi minun kääntymisestä. Hassuista asioista voi koira tehdä ongelman).

Kaukokäskyjen kanssa vierähti pitkä tovi, mutta vähitellen alkaa edistystäkin tapahtua. Jes!  Maasta seisomaan ja istumasta seisomaan onnistuu jo muutaman metrin päästä ilman tassun hievahdustakaan. Samaten tietenkin sujuu maasta istumaan ja istumasta maahan. Taaksepäin ajattelua vaativat siirtymät ovat siis tällä hetkellä suurin kompastuskivi. Nyt teenkin niin, että käskytän muut siirtymät jo kauempaa ja palaan lähelle auttamaan hissinä maahanmenossa (”down”) ja taaksepäin istumisessa (”back”). Sitten tehtiin kertaalleen luoksetulo läpijuoksuna. Niilo tuli reipasta ja iloista vauhtia, joten vapautin ja palkkasin sen vauhdista. Viimeiseksi tehtiin vielä paikallaolot sekä istuminen että makaaminen. Hyvin sujui.

Roope pääsi vielä hetkeksi aikaa treenaamaan, jotta sekin luulee tekevänsä jotain. Tällä hetkellä minulla on aika toivoton olo sen tokouran suhteen. Halliolosuhteissa se käy superkierroksilla, enkä uskalla päästää sitä vapaaksi, sillä sekunnin murto-osassa se saattaa singahtaa jonnekin. Roopen ohjelmassa oli seuraamista, liikkeestä istumista, metallia ja kaukokäskyjä. Seuraaminen ei sujunut kovin hyvin Roopen yli-innokkuuden takia. Liikkeestä istumista saatiin tehtyä ihan mukavasti. Päivän positiivisin yllätys oli kuitenkin metallinouto. Teimme aluksi pari tasamaanoutoa metallilla hihnan mitan päähän. Ne sujuivat ok. Sitten päätin kokeilla vielä metallihyppynoutoa ja Roopehan teki sen ongelmitta! Hienoa, jos metalliongelmasta aletaan vähitellen päästä yli. Lopuksi tehtiin vielä kaukokäskyjä. Roope tekee niitä edelleen namiavusteisesti ja silti meinaa tassut liikkua sinne ja tänne. Se on niin vikkelä kaveri