Nyt olemme ehtineet touhuta harvinaisen paljon muutamassa päivässä. Keskiviikkona oli viimeinen kerta UMN:n järjestämää nomekurssia. Aiheena oli haku. Kiva oli treenata välillä hakuruutuakin. Varsinkin kun se jäi kokeessa vähän tehottomaksi. Kouluttaja vei ruutuun yhdeksän vihreää damia, joihin oli laitettu kanin tuoksua. Kaikki damit piilotettiin melko pieneen ruutuun. Niilo teki nyt hyvää hakua löytäen melko nopeasti. Välillä se tosin etsi turhan laajalta alueelta, mutta osasi kuitenkin itse pienentääkin aluetta. Treeneissä oli vain kolme koiraa, joten hakua tehtiin vuorotellen. Niilo oli koko ajan kytkemättä ja se malttoi hyvin odotella toisten hakiessa. Niilo haki ruudusta yhteensä 5 damia. Välillä sinne vietiin täydennystä muille, jotta saivat vähän helpotusta hakutyöhön. Niilo haki ruudusta kaksi kertaa viimeisen damin. Hyvä Niilo!

Lisäksi harjoiteltiin lähihakua siten, että koira laitettiin istumaan ja sen lähelle toiselle puolen piilotettiin yksi pieni vihreä dami. Koira lähetettiin noutoon käsimerkillä ja lähihakupillityksellä. Sama toistettiin toiselle puolelle. Sitten laitettiin molemmille puolille damit ja ohjaaja sai päättää, kumpi haetaan. Lopuksi dami laitettiin piiloon koiran eteen ja se lähetettiin tekemään lähihakua kohti ohjaajaa. Tässä Niilo vähän hämääntyi ja meinasi tulla suoraan luokse. Hetken mietinnän jälkeen se kuitenkin meni damille ja nappasi senkin mukaansa. Yllättävän hyvin Niilo lähti töihin pelkällä pillikäskyllä ja käsimerkillä. Tätä täytyisi treenata nyt lisää. Jospa siitä olisi hyötyä wt:ssä.

Torstaina kaivoin pitkästä aikaa tunnarikapulat esiin ja päätin kokeilla, muistaako Niilo vielä, mistä on kyse. Edellisestä harjoituksesta oli jo 1,5kk aikaa. Vein siis heti 5 vierasta kapulaa ja oman. Niilo lähti hyvin etsimään. Se nosti aluksi väärän, mutta laski sen heti alas ja pienen etsinnän jälkeen se löysi oman, jonka toi heti minulle. Nykyään kehun vasta perusasennossa, joka on kyllä pirun vino. En halua kehua aiemmin, ettei se sitten joskus kokeessa ala odottamaan minun vahvistusta oikealle kapulalle. Toistin harjoituksen vielä kaksi kertaa ja ne sujuivat jo paremmin eli Niilo ei nostellut ensin väärää. Sitten minun piti tehdä tunnaria Roopellekin, mutta se ei tajua sitä kyllä yhtään. Lähetin sen etsimään omaa kasalta ja se ei kyllä haistele yhtään, vaan nappaa ensimmäisen suuhunsa. En jaksanut vääntää sen kanssa enempää, kun näin, että se kävi hirveillä kierroksilla, eikä keskittynyt ollenkaan. En meinannut saada sitä edes maahan…

Perjantaina jatkoin Niilon kanssa tunnaria. Tällä kertaa pyysin työkaveria laittamaan vieraat kapulat eli nyt ensimmäistä kertaa tuli muihin kapuloihin vieras haju. Oman kapulan hajustin vain miedosti eli en ollut käsitellyt nameja tms. Vieras haju ei vaikuttanut Niilon työskentelyyn mitenkään, vaan se toi varmasti oman. Se haisteli ensin kaikki läpi ja palasi sitten omalle, jonka toi minulle. Toisella kerralla se ei edes haistellut kaikkia läpi, vaan otti oman suuhunsa heti, kun osui kohdalle. Jes! Nyt alkaa tulla kaukokäskyahdistus, kun muilta osin me aletaan olla valmiita kokeilemaan voittajaluokassa starttaamista. Toki siellä moni asia on vielä epävarmalla pohjalla, mutta kyllähän me kohta lähdetään kokeilemaan, jos vaan saadaan niihin kaukoihin joku tolkku.

Lauantaina vietin aamupäivän Vihtijärven alokasluokan nomekokeen yleisössä. En varmaan ikinä ennen ollut käynyt katsomassa nomekoetta. Aina olen itse startannut (tai ollut töissä). Kiva oli käydä moikkaamassa tuttuja, kun koekin oli mukavan lähellä kotia. Iltapäivällä kävin vielä tekemässä verijäljen lähimetsään. Nyt on yön yli aikaa miettiä, kumpi koira jäljen saa suorittaa. Alun perin ajattelin tietenkin Niiloa, mutta nyt olen tullut vähän toisiin ajatuksiin. Ruotsin reissu lähestyy, eikä Roope ole päässyt kertaakaan omalle jäljelle (eikä se pysty keskittymään Niilon vanhoihin). Ehkäpä Roope pääseekin huomenna töihin ja Niilon kanssa voi sitten kokeilla Roopen vanhaa jälkeä. Niilolla kun on tapana hötkyillä vähemmän. Jälki on 400-500m pitkä. Ensimmäisellä osuudella on makaus. Eka kulma on tavallinen kulma ilman makausta. Toisella osuudella on makaus ja n. 10m veretön osuus. Toinen kulma on katkokulma. Viimeisellä osuudella on makaus.