Niilo on todettu terveeksi myös RD/OSD-taudin suhteen eli kaikki sen mahdolliset tulevat jälkeläiset tulevat olemaan tämän taudin suhteen terveitä tai korkeintaan kantajia mahdollisesta emästä riippuen.

Tänään pysähdyin kotimatkalla Karkkilaan treenaamaan yliuittoja. Roope sai aloittaa. Vein sen nähden 6 damia vastarannalle n.5m päähän toisistaan. Ideana siis saada koira uimaan uoman yli ja heti löytyy joku dami. En meinannut saada Roopea lähtemään, vaikka se oli nähnyt damien viennin. Muutamalla kehotuksella se kuitenkin lähti ja ui reippaasti yli. Ahmatin piti vaan saada tuotua 2 damia kerralla minulle. Palautti ne sentään kauniisti käteen. Uusintalähetys meni jo paremmin ja dami palautui nopeasti. Lopuksi heitin vielä Roopelle helpon ykkösen avoveteen. Niiloa varten jäi siis 3 "sokkodamia" vastarannalle. Kävin siis vaihtamassa koiraa ja Niilo pääsi töihin. Se lähti jo ekaan lähetykseen melko mukavasti ja pienellä kannustuksella se eteni vastarannalle (joka siis sijaitsee lähellä). Dami palautui nopeasti. Seuraavalla lähetyksellä sama juttu. Kolmannella lähetyksellä ajattelin jo ohjata Niiloa enemmän, koska jäljellä oli enää yksi dami. Niilopa olikin sulkenut korvansa, eikä meinannut istua millään vastarannalla. Sain lopulta istumaan ja sen jälkeen se ottikin hyvin oikean suunnan ja dami löytyi nopeasti. Seuraavaksi heitin Niilolle linjamarkkeerauksen niin, että eka dami lensi vastarannalle (ohjauksista tuttuun paikkaan) ja toinen avoveteen. Niilo haki ensin avovedestä ja sitten vastarannalta. Ei mitään ongelmia muistamisessa tällä kertaa. Niilon palauttaessa jälkimmäsitä damia heitin avoveteen häiriöheiton. Niilo meinasi lähteä häiriölle, mutta kieltämällä jätti asian sikseen. Seuraavaksi lähetin hakemaan äsken heitetyn häiriön ja heitin palauttaessa taas uuden häiriön. Nyt riitti jo selkeästi pienempi kielto. Lopuksi Niilo haki vielä senkin häiriödamin. Olin Niilon yliuittoihin todella tyytyväinen. Ei mitään epäröintiä, vaikka ei motivointia etukäteen ollutkaan. Matka tosin oli lyhyt, mutta kuitenkin...