Sunnuntai-iltana suuntasimme taas tuttuun tapaan Hiiden haukkujen kentälle treenailemaan. Ensin oli voi/evl-ryhmän vuoro ja minua vähän mietitytti etukäteen, millä fiiliksillä Niilo on mukana lauantain kokeen jälkeen. Turhaan murehdin. Minulla ja Niilolla oli hauskaa, kun aloimme opetella uusia juttuja.

Treeni aloitettiin ohjatulla noudolla, jota emme ole harjoitelleet ikinä ennen. Vein Niilon seisomaan merkille ja siitä lähetin Niilon hakemaan vasemmanpuoleista kapulaa (muita ei vielä ollutkaan). Käskynä käytin pelkkää nouda-sanaa ja samalla heilautin vasenta kättä. Hyvin meni! Toistettiin vielä pari kertaa. Uskoisin, että vasen ja oikea kapula ei tuota ongelmia, mutta keskikapula voikin olla jo toinen juttu. Nyt täytyy vaan saada jostain hankittua kapulat itsellekin.

Sitten kokeilin Niilon kanssa itsekseen hyppynoutoa. Tätä on jo malttamattomana odotettukin (minä ainakin!). Ensin annoin Niilolle kapulan suuhun ja houkuttelin sitä hyppäämään kapulan kanssa. No prob! Sitten heitinkin jo kapulan ja sanoin hyppy+nouda ja niin oli Niilo esteen toisella puolella kapula suussa. Takaisin päin hyppyyn houkuttelin, jotta tulee hypystä yli. Hyppynouto siis kunnossa paluuhyppyä lukuunottamatta... Kiva liike!

Sitten tehtiin taas ohjatusti hallintaharjoitusta. Eli ohjaaja heitti lelun ja vapautti koiran mukamas lelulle. Kesken kaiken koira pitikin pysäyttää ja kutsua takaisin. Ekalla kerralla Niilo pääsi livahtamaan lelulle, mutta jatkossa kuuliaisuus oli kohdallaan. Välillä sitten annettiin mennä lelulle asti. Niilolla säilyi koko ajan suuri motivaatio lelua kohtaan, eikä sitä yhtään haitannut, vaikka välillä matka keskeytyi ja piti palata takaisin (syömään nameja).

Viimeiseksi tehtiin luoksetuloa pysäytyksillä. Niilo treenasi vain seisahtumista toistaiseksi. Kouluttaja neuvoi terävöittämään pysähdyksiä valeheitolla. Näin saatiinkin mahtavia pysähdyksiä aikaiseksi. Nyt vaan täytyy keksiä, miten pysähdykset saa pysymään niin terävinä ilman valeheittoa. En nimittäin halua kyllä vaihtaa käsimerkkiin.

Niilon kanssa oli siis todella iloista menoa. Sitten oli Roopen vuoro. Roopella varmaan oli kyllä kanssa hauskaa, mutta mulla meinaa välillä hermot kiristyä, kun Roope on niin vilkas. Se ei jaksaisi odotella paikallaan, vaan haluaa tehdä koko tunnin intensiivisesti. Minä en meinaa jaksaa kahta tuntia putkeen...

Treeni alkoi kokeenomaisesti "juoksutarkastuksella". Käytin namia, niin Roope oli hyppimättä. Sitten oli luoksepäästävyys. Namin kanssa Roope oli suht ok. Nousi kyllä seisomaan, muttei lähestynyt tervehtijää. Sitten oli vuorossa paikkamakuu. Vähän taas jänskätti, kun koiria oli kymmenkunta paikalla ja osa on uusia koirakoita/vasta-alkajia. He käyvät sitten kesken kaiken palkkaamassa koiriaan ja vapauttavat jo aiemmin. Häiriötä siis riittää. Aika oli 1,5min. Olin koko ajan piilossa. Roope pysyi muuten hienosti, mutta nousi istumaan, kun palasin takaisinpäin. Käskin uudelleen maahan ja kävelin pari askelta kohti näkösuojaa. Sitten menin palkkaamaan maahan ja vapautin.

Koulutuskerran aiheena oli nouto ja luoksetulo. Omaa vuoroa odottaessa tein Roopen kanssa liikkeestä pysähtymisiä, myös istumista. En ehkä ollut aiemmin tehnyt istumista, mutta se meni mielestäni hyvin. Roope oli hyvin kuulolla ja pystyin tekemään sekaisin eri pysähdyksiä. Hyvä juttu! Sitten tein avoimen kaukot ja ne sujuivat hyvin, vaikka ympärillä oli useita koirakkoja, jotka touhusivat omaan tahtiin.

Sitten oli Roopen vuoro. Roopen noutotreeni päätyi pelkkään keskusteluun, kun kerroin Roopen kapulan pureskeluongelmasta. Kouluttaja kehotti jatkamaan pitoharjoituksia rauhallisissa oloissa (eli ei kentällä). Huoh... Tuntuu, ettei me ikinä edistytä noudossa. Harkitsen kyllä vakavasti metallikapulaan siirtymistä, sillä sitä ei varmastikaan tee mieli pureskella. Luoksetulossa kouluttaja kehotti tehostamaan pysähtymiskäskyä voimakkaalla vartaloavulla eli "nojaamaan" kohti koiraa käskyn kanssa samaan aikaan. Hän ei suositellut heittoliikkeen käyttöä, jos ei aio käsimerkkiä jatkossa käyttää. Eri kouluttajat Roopella ja Niilolla. Mene ja tiedä, mikä on parasta. Niilon kanssa jatkan ainakin hetken valeheiton kanssa. Roopella toimii kohtuullisesti takapalkkakin. Täytyisi vaan olla avustaja mukana treeneissä kertomassa, milloin pysähdykset on niin nopeita, että palkka on ansaittu.

Nyt saatiin taas uutta puhtia tokon treenaamiseen. Täytyisi kyllä vähitellen alkaa muitakin lajeja treenaamaan. Tosin tänään tuli ainakin 10cm lunta, joten ainakin mejä-treenit saa vielä odottaa.