...kokeessa nimittäin. Kotiin tuomisina siis pyöreä nolla, joka ei kyllä varsinaisesti tullut yllätyksenä, kun vesitreenin määrä on tänä vuonna ollut lähes olematonta. Suunnitellut viimeistelytreenitkin jäi tekemättä töissä vallitsevan kaaoksen takia. Variksen sentään näytin Niilolle aamulla, jotta se vähän tietäisi, mistä on kyse. Kyllä oli poika vaakusta innoissaan. Haki vauhdilla, käsitteli varmasti ja pehmeällä suulla ja palautti hyvin käteen.

Sitten vähän kokeesta. Koemaasto oli sangen mielenkiintoinen. Vesi oli koepaikalla korkealla eli vettä oli saappaan yläreunan tietämille asti, joka puolella. Koirakin työskenteli siis koko ajan vedessä, mutta se oli enimmäkseen "juoksuvettä", jossa ainakin Niilo eteni loikkien. Koe alkoi laukauksella ohjaukseen ja heti perään tuli toinen laukaus ykkösmarkkeeraukseen, joka heitettiin vesikasvillisuuden sekaan n.40m päähän. Etäisyyden arviointi menee varmaan taas pieleen... Niilolle heitto tuli kyllä väärään aikaan eli jo ohjauslaukauksesta. Niilo ehti kuitenkin markkeerata ja sai lokin helposti ylös. Palautukseen lähdössä se vähän hidasteli ja koko palautus oli hitaanpuoleinen. Niilo tuli enimmäkseen kävelyvauhtia. Ilmeisesti kasvillisuuden seassa pystyi etenemään pomppien tai kävellen ja lokki suussa meni sitten kävelyksi. Luovutus kauniisti käteen.

Sitten siirryttiin ohjaukseen, joka oli ehkä n. 70m päässä avovedessä eli meille aivan liian kaukana... Puolet matkasta oli vesikasvillisuutta ja sen jälkeen alkoi avovesi. Vesikasvillisuuden joukossa oli "sorsia" uimassa suoraan ohjausreitillä. Niilo lähti ohjaukseen hyvin, mutta se meni tietenkin katsomaan kaaveita, joita se ei juurikaan ole aiemmin nähnyt. Kielsin ottamasta sorsaa ja painostin eteen. Sainkin sen jatkamaan matkaa, mutta sitten Niiloon iski epäusko pari metriä ennen avoveden alkua, enkä saanut sitä enää etenemään. Se ei riittävästi luota minuun ohjauksissa. Avoveden puolella olisi se varmasti saanut näkö/hajuhavainnon telkästä melko nopeasti, mutta ei niin ei. Niilo lähti vähitellen tulemaan minua kohti, enkä saanut sitä enää käännettyä. Hetken päästä tuomari pyysi ottamaan koiran takaisin.

Seuraavaksi tuli kaksoismarkkeeraus. Etäisyyttä oli ehkä 60-70m. Ensimmäinen heitto tuli pensaan takaa rannan puolelta kasvillisuuden sekaan ja toinen heitto veneestä myöskin kasvillisuuden joukkoon. Heitot olivat aika pienessä kulmassa lähetyspaikalta katsottuna. Ehkä alle 45astetta. Niilo markkeerasi hyvin, mutta se ei lähtenyt suoraviivaisesti hakemaan jälkimmäistä heittoa, vaan se lähti etenemään kasvillisuuden kautta, jolloin se osuikin ensin ekana heitetylle lokille. Palautus oli taas hidas, mutta luovutus tuli hyvin käteen. Lähetin Niilon hakemaan toista. Se eteni joitakin metrejä avovettä kohti ja kääntyi hakemaan minulta tukea. Annoin uuden käskyn, jolloin se jatkoi matkaa, mutta valitettavasti se lähti taas samaista kasvillisuutta pitkin, jolloin se tuli uudelleen ekalle pudotuspaikalle, joka oli jo tyhjä. Se kääntyi kuitenkin nenä pystyssä kohti oikeaa paikkaa, mutta jostain syystä se ei lähtenyt ylittämään avovettä toiselle pudotuspaikalle vaan jäi tekemään hakua ensimmäisen pudotuspaikan ympäristöön. Uusintakäskykään ei edesauttanut tilanetta ja niin sain kutsua Niilon takaisin ja kytkeä koiran.

Arvostelua en vielä saanut, mutta tässä poimintoja suullisesta arvostelusta: hyvä ykkösmarkkeeraus, ei ohjattavissa riittävästi, markkeeraa hyvin myös kaksoismarkkeerauksen (mut jostain syystä välttää avovettä), hyvä riistan käsittely, ylösotot saisi olla spontaanimmat ja palautusvauhti saisi olla parempi, hyvin hallinnassa.

Itse olen kuitenkin kohtuullisen tyytyväinen päivän suoritukseen, koska lajin vaihto mejästä nomeen tuli Niilolle kyllä aika yllättäin, mutta aika kivasti se oli silti tilanteen tasalla. Maasto oli meille aivan uudenlainen. Niilo pysyi todella hyvin hallinnassa, vaikkei sitä voinutkaan laittaa perusasentoon istumaan oikeastaan missään vaiheessa, siirtymätkin sujuivat kivasti. Aika pienestä jäi mielestäni kiinni kaksoismarkkeerauksen onnistuminen. Ohjauskin olisi todennäköisesti onnistunut, jos olisin saanut Niilon avoveteen asti. Jossiteltavaa siis riittää, mutta tästä sai taas treeni-intoa. Seuraava mejäkoe on nimittäin vasta heinäkuussa, niin nyt nomeillaan :)