Viikonloppuna tokoilin molempien kanssa molempina päivinä työn lomassa lyhyesti.  Tokoreppu oli jäänyt kotiin, joten koulutusaiheet valittiin sen mukaisesti. Ohjelmassa oli siis pääasiassa seuraamista. Lisäksi tehtiin liikkeestä istumista ja luoksetuloja.

Treenatessa on suuri merkitys sillä, kumman koiran kanssa aloitan. Lauantaina aloitin Niilon kanssa ja seurauksena oli yli-innokas Roope omalla vuorollaan. Sunnuntaina tein toisin päin ja tällöin seurauksena oli hyvä treeni molempien kanssa. Niilokin oli nimittäin normaalia vietikkäämpi seuraamisessa ja Roope taas pysyi paremmin hanskassa.

Seuraamisessa on tapahtunut jonkinlaista edistymistä molempien kanssa. Tein pääasiassa askelsiirtymiä ja muutaman askeleen pätkiä. Perusasentoja hiottiin myös. Roope tekee askelsiirtymät Niiloa paremmin, kun sen mielestä kaikki on niiiiin kivaa. Niilokin kyllä kehittyy, mutta hitaammin, kun en osaa tehdä seuraamisesta riittävän kivaa.

Liikkeestä istumiset Niilo teki todella hyvin ja Roopellakin sujuu jo paremmin. Roope tarjoaa kuitenkin turhan usein jotain muuta (maahanmenoa) eli se ei kuuntele riittävästi vaan yrittää vain pentumaiseen tapaan tarjota jotain suoritusta.

Luoksetuloissa Niilo teki ihan mukavia suorituksia, mutta Roopen suoritukset olivat surkeita. Yritin tehdä pysäytyksia Roopen kanssa lauantaina, jolloin se oli aivan liian innokkaalla tuulella ja se ei kuunnellut/katsonut käsimerkkiä ollenkaan. Täytyy kokeilla seuraavan kerran huomattavasti tylsemmässä tilanteessa. Sain sen kyllä lopulta tekemään pysäytykset, mutta se "valui" aivan liikaa.

Nyt lähden Niilon kanssa Christan koulutukseen. Nolottaa jo valmiiksi, kun meidän edistyminen on ollut ihan olematonta talven aikana...