Joku voisi pitää minua hulluna, kun ajoin reilut 200km nometreenien takia, mutta kyllä kannatti. Ja meitä "hulluja" näytti olevan paikalla muitakin.

Päivän aiheena oli eteenlähetykset. Harjoitukset suoritettiin pellolla, jossa lunta riitti... Emännän täytyy käydä ostamassa vedenpitävät säärystimet kenkien päälle, jos aikoo tälläistä jatkaa. Sukat olivat nimittäin märät ensimmäisen viiden minuutin jälkeen.

Ensimmäisessä harjoituksessa vietiin kasa dameja keskelle peltoa ja koirakot asettuivat rinkiin niin, että damikasa jäi ringin keskelle. Sitten lähetettiin koira kerrallaan linjaan kohti damikasaa. Harjoitusta vaikeutettiin vähitellen kasvattamalla matkaa ja lähettämällä seuraava koira, kun edellinen oli vielä palauttamassa. Lisäksi vaihdettiin lähetyspaikkoja kiertämällä piirissä myötäpäivään, kun kaikki olivat hakeneet kaksi damia keskeltä. Paksu lumihanki aiheutti sen, että moni koira valikoi vanhoja kulku-uria, eikä edennyt suoraan osoitettuun suuntaan. Niilolle suurin vaikeus tehtävässä oli valinnan vaikeus damikasalla. Niilo jäi turhan pitkäksi aikaa arpomaan ja vaihtamaan kasalla. Tähän täytyy siis jatkossa puuttua ihan omana harjoituksenaan.

Seuraavaksi damit jätettiin saman pellon reunaan ja koirakot siirtyivät seuraavalle peltopläntille ojan yli/pusikon läpi. Nyt koira lähetettiin linjaan tältä uudelta pellolta pusikon läpi vanhalle tutulle pellolle. Kaikki koirat suoriutuivat tästä luonnon esteestä kunnialla. Seuraavaksi tehtävää vaikeutettiin lisää kiertämällä pellon reunaa pitkin pellon kauimmaiseen laitaan ja lähettämällä koira uudestaan saman pusikon läpi samaan paikkaan. Ensimmäisen lähetyksen tein tavallisena eteenmenona ja toisen taakselähetyksenä. En ollut ikinä ennen tehnyt noin pitkää taakselähetystä, mutta yllättävän hyvin se onnistui. Vähän Niilo alkoi epäröimään kesken matkan, mutta jatkoi etenemistä pienellä kannustuksella.

Viimeiseksi kouluttaja kävi viemässä damit lähetyspaikasta katsottuna vasemmanpuoleiselle (taas uudelle) pellolle. Koirakot siirtyivät uuteen lähetyspaikkaan siten, että uusi linja ylitti edellisen linjan keskellä peltoa (olivat siis kohtisuorassa toisiinsa nähden). Kahden pellon välissä oli taas pieni luonnon este oja tms. ja vähän kasvillisuutta. Sitten lähetettiin taas yksitellen linjaan uuteen paikkaan. Niilo suoriutui ensimmäisestä kerrasta ihan hyvin, mutta toisella kerralla epäröi jostain syystä vähän ja jouduin antamaan toisen käskyn ennen kuin eteni riittävän pitkälle.

Kaiken kaikkiaan treeni oli onnistunut. Oli mukava päästä treenaamaan pitkästä aikaa porukalla ja uusien koirien kanssa. Kaikki koirat olivat koko treenin ajan vapaina, eikä ongelmia ollut hallittavuudessa. Kerran Niilo meinasi lähteä naapurin käskyllä linjaan, mutta pienellä ärähdyksellä se palasi takaisin. Lisäksi Niilo haki yhden markkeerauksen, jonka kouluttaja heitti omalle koiralleen selkäni takana, enkä ollut yhtään valppaana, joten en ehtinyt sitä kieltääkään. Positiivista oli se, että Niilon kaikki palautukset tulivat tänään käteen asti. Ainoa ongelma tänään siis tuo damikasalla arpominen. Kouluttajan mukaan linjojen pituus oli sellaista avo/voi-tasoa. Eli tästä taas jatketaan...