Koulutuskerran aiheena oli siis luoksetulo. Tein liikkeen kokeenomaisesti liikkeenohjaajan kera. Niilo pysähtyi ekalla merkillä epävarmasti istumaan. Toisella merkillä se pysähtyi maahan kuten pitikin. Se ei ole ikinä ennen tarjonnut istumista luoksetulon pysäytyksessä. Meniköhän käskyt vähän sekaisin nomen kanssa, kun siinä ylhäällä oleva käsi tarkoittaa pysähtymistä/istumista ja tokossa käden nopea heittoliike tarkoittaa seisomista. Tein sitten erikseen pelkästään pysähdyksiä ja ne suju kyllä ihan kivasti jatkossa. Ehkä Niilo ei ollut kunnolla hereillä tunnin alussa...

Seuraavaksi teimme muutaman hyppynoudon. En enää juurikaan antanut apuja ja hyvin meni paluuhyppykin. Sitten tehtiin sekaisin eri jättäviä liikkeitä. Palkkasin heti oikeasta sennosta. Tunnaria jatkettiin taas yhden kapulan etsimisellä. Sitten tehtiin paikkamakuu ja paikalla istuminen. Istumisessa jäin näkyville, koska muutkin ohjaajat jäivät. Lopuksi tein vielä kaukokäskyjä. Enimmäkseen hioimme maahan-seiso-maahan liikerataa. Sen lisäksi tehtiin maahan-seiso-istu. Mielestäni pientä edistymistä on havaittavissa. Niilo ei hötkyillyt liikaa namin perään, vaan malttoi tehdä liikeradat puhtaasti. Toki olen edelleen ihan sen edessä ja namit valmiina kädessä, mutta kuitenkin... Viimeiseksi harjoittelimme vielä seuraamisen askelsiirtymiä namin kanssa. Niissäkin ollaan siis vielä ihan alkutekijöissä.

Maanantaina jatkoin kotosalla Niilon tunnaritreeniä. Yritin lisätä mukaan kasan hajustamattomia kapuloita ja heitin tai vein selkeästi erilleen hajustetun kapulan. Välillä Niilo toi hajustetun ja välillä yritti tuoda suoraan kasasta. Sillä ei selkeästikään ole mitään ideaa koko touhusta. MItenköhän tässä pitäisi edetä?

Tämän jälkeen päätin kokeilla Roopen kanssa tunnaria. Sen kanssa ei oikein olla etsitty edes yhtä kapulaa. Pitoharjoituksia on tehty vähän (huonolla menestyksellä, tikuiksi meinaa mennä). Vein nurmikolle yhtä hajustettua kapulaa ja Roope haki sen muutaman kerran. Sitten siirryin pihalaatoituksen päälle ja lisäsin viereen kasan hajustamattomia kapuloita. Yritin lähettää Roopen "oma"-käskyllä noutoon. Se jäi epäröimään, joten kävin nostamassa oman kapulan uudelleen. Uudella käskyllä se haki sen suoraviivaisesti. Siirsin hajustettua kapulaa vähitellen lähemmäksi kasaa. Roope näki, kun laskin hajustetun. Vähitellen myös levitin kasan kapulat erilleen. Roope toi joka kerta oman kapulan. Viimeiseksi laitoin oman kapulan vaivihkaa eri puolelle muita kapuloita kuin aiemmin. Roope lähti hakemaan taas tutusta kohdasta. Se huomasi, ettei kapula olekaan siinä ja alkoi haistella muita kapuloita läpi. Pian se poimi suuhunsa varmalla otteella oikean kapulan. Olikohan tämä vain aloittelijan tuuria? Selkeästi Roope kuitenkin osasi ryhtyä käyttämään nenäänsä (toisin kuin Niilo, joka yrittää tuoda mahdollisimman nopeasti mahdollisimman monta kapulaa). Olen taas erittäin tyytyväinen Roopeen. Se osaa aina välillä yllättää minut positiivisesti. Saapi nähdä, kumpi koira on ensin valmiina voittajaan. Olen kuvitellut, että Niilo olisi, mutta Roope voikin yllättää :)