Sunnuntaina oli illalla vielä Hiiden haukkujen tokotreenit. Päivän aiheena oli tunnistusnouto. Otin tällä kertaa Roopen mukaan ohjatulle tunnille. Koulutus aloitettiin paikkamakuulla. Se sujui hyvin, vaikka koirien takana oli yksi koirakko treenaamassa paikkamakuun aikana. Sitten tein yhden ruutuun lähetyksen siten, että ruudun takana oli lelu valmiina. Hyvä suoritus. Sitten seuraamista lyhyitä pätkiä, paljon käännöksiä ja siirtymiä. Roope seuraa mukavassa vireessä. Liikkeestä istuminen sujui aiempaa paremmin. Roope ei tarjonnut kertaakaan väärää asentoa. Avustin toki vähän namilla. Lopuksi käytiin sitten kouluttajan kanssa läpi tunnaria. Piilotin ensin omaa kapulaa heinikkoon. Osuin sitten johkiin pissapaikkaan ja Roope unohti koko tehtävän ja nosti koipea kapulan päälle  Vaihdoimme heinikkoa ja nyt Roope muisti tehtävänkin. Pari kertaa piilotin omaa ja Roope etsi sen melko hyvin. Sitten lisättiin viereen kasa muita kapuloita. Roope haistoi muita aluksi asiallisesti, mutta unohtikin sitten tehtävänsä ja nappasi vaan kapulan suuhunsa. Eikä siitä sitten oikein päästy eteenpäin. Kai täytyy vaan enemmän piilotella omaa kapulaa.

Sitten hain Niilon autosta. Päätin aloittaa senkin kanssa tunnarilla. Menin kolmannen heinikon luo ja piilotin oman kapulan. Taas löytyi heinikosta hyviä hajuja ja Niilo merkkasi ensin ne. Pienillä muistutuksilla se kuitenkin muisti taas tehtävänsä ja etsi piilotetun kapulan. Piilotin vielä pari kertaa oman kapulan ja sitten lisäsin viisi muuta kapulaa piilon lähettyville. Niilo lähti hyvin haistelemaan, mutta nappasi väärän ja toi minulle. Otin kapulan pois eleettömästi ja lähetin Niilon uudelleen. Se lähti nyt hyvin haistelemaan ja hetken haistelun jälkeen Niilo toi oman! Jes! Oma oli siis heinikon seassa ja muut siinä päällä. Se joutui siis oikeasti tekemään töitä, että löysi oman. Tein saman uudestaan vaihtaen vähän oman kapulan piiloa. Lähetin Niilon etsimään. Taas hyvää haistelua ja oma kapula löytyi. Toistin vielä kertaalleen ja sekin onnistui. Nyt vaikuttaisi siltä, että Niilo alkaa lopulta vähän ymmärtää, mistä harjoituksessa on kyse. Hieno homma! Täytyy kuitenkin vähän varoa sitä, etten kehu heti oman nostamisesta. Niilo nimittäin nostelee vähän vääriäkin haistellessaan. Jos kehun sitä heti omasta, niin se voi odottaa, että minä kerron kehuillani, onko kapula oikea. Lopuksi tein vielä ruutua ja kaukokäskyjä. Ruudussa Niilo meinasi vähän ennakoida pysähtymistä. Sain kuitenkin korjattua sen oikeaan kohtaan. Pitää kuitenkin varoa, ettei ala  enempää ennakoimaan. Teinkin sitten lelulla ruutuun lähetystä, niin sai taas vauhtia lisää. Kaukokäskyissä otin nyt mukaan uuden ”down”-käskyn. Se siis tarkoittaa seisomasta maahanmenoa hissinä. Uusikin käsky toimi ihan hyvin, kun oli käsimerkki ja nami auttamassa oikeaa suoritusta.

Nyt hihkun siis riemusta, jos tunnari alkaa vihdoin sujua. Enää ei sitten tarvitsisi saada toimimaan kuin kaukot, seuraaminen ja ruutu ja…. Paljon on siis vielä tehtävää, mutta nyt näkyy taas valoa tunnaritunnelin päässä

Roope on nyt sitten ilmoitettu ensimmäisiin (ja ehkä viimeisiin...) canicross-kilpailuihin. Tokoilin Roopen kanssa muuten lauantainakin. Aiheena oli tunnari, ruutu, seuraaminen ja kiertäminen. Omaa kapulaa piilottelen kotona kukkapenkkiin, joka olisi tarkoitus uudistaa tänä kesänä. Kiertäminen ei nyt onnistunut kovin kaukaa. Ruutu meni hyvin ja seuraaminen iloisesti.