Päivä on kulunut korvaavaa jälkeä tehdessä Labradorien mejäkokeessa Tammelassa. Huomenna on sitten Roopen suorituksen vuoro. Ilta vietetään mökillä koiramaisissa tunnelmissa eli mökille tulevat koirakaverit Raffe ja Rolle omistajineen.

Torstaina tokoilin taas Forssassa, kun päivystys oli hiljainen. Roope sai aloittaa metallinoudolla ihan yksikseen ja Roopehan nouti! Jes! En vielä vaatinut mitään perusasentoja, mutta käteen asti sain kapulan kuitenkin. Hieno homma! Sitten jatkettiin ruudulla. Kävin näyttämässä aina oikeaa kohtaa ja nyt eteenmenot ja pysähtymiset oikeaan kohtaan sujuivat jo paremmin. Sitten tehtiin ensimmäistä kertaa luoksetulo voittajaluokan pysäytyksillä eli ensin seisomaan ja sitten maahan. Sekin onnistui ihan kivasti. Maasta lähteminen ei tuota enää vaikeuksia. Saa nähdä, miten käy, kun seuraavan kerran tehdään paikkamakuuta. Odottaakohan Roope luoksetulokäskyä silloin? Sitten tehtiin vielä liikkeestä istumista. Siinä annoin ihan kunnon avut, koska sitä ei olla Roopen kanssa vielä juurikaan harjoiteltu. Viimeiseksi hiottiin taas maahan-seiso-maahan siirtymiä. Ehkä nekin vielä joskus opitaan, mutta vielä tehdään pelkästään namin avulla.

Sitten oli Niilon vuoro. Niilo aloitti taas ruudulla. Lähetin Niilon ns. sokkona. Se meni vähän ruudun sivuun, mutta uudella käskyllä se siirtyi oikeaan paikkaan. Seuraavat lähetykset olivatkin ihan suoraviivaisia ja kolmannella kerralla käskin maahankin. Sitten tehtiin luoksetulo kertaalleen ihan pysäytystötsien kanssa. Seuraavaksi metallinouto, joka meni loppuperusasentoa lukuunottamatta hyvin. Sitten tehtiin jättäviä liikkeitä idarin tyyliin. Liikkeelle lähdöt tein namiavusteisesti, mutta pysäytykset ilman apuja. Viimeiseksi etsittiin vielä tunnarikapulaa nurmikon seasta. Muutakin piti vielä tehdä, mutta naapurin lapset halusivat muös kouluttaa Niiloa eli treeni loppui siihen, että Niilo juoksi lasten heittämän pallon perässä itsensä läkähdyksiin.

Ensi viikon mejäkokeeseen mahtuukin molemmat koirat eli aikamoinen urakka tiedossa. Arja lupasi lähteä minulle jälkien tekokaveriksi. Kiitos siitä!