Eilen oli vapaapäivä ja käytin sen opiskelun lisäksi koirien kanssa touhuamiseen. Pakkasin siis pitkästä aikaa damit reppuun ja lähdin lähipellolle. Ainoa ongelma oli lumen määrä... Minulla ei ollut riittävän pitkävartisia kenkiä ja sukat olivat märät saman tien. Onneksi pellolla oli ajanut traktori tms, joten siellä oli sopivat urat linjalähetyksiä varten. En olisi nimittäin jaksanut kauaa rämpiä umpihangessa.

Roope sai aloittaa. Jätin Roopen istumaan ja vein sen taakse yhden damin muistiin n.20m päähän. Etupuolelle vein damin n. 50m päähän. Sitten jäin itse koiran ja viemäni damin väliin ja yritin kutsua Roopen luokse, mutta koirahan lähti heti käsistä ja karkasi damille. Korvat taas siis kadoksissa, mutta oli edellisistä noutotreeneistäkin vierähtänyt jo kaksi kuukautta. Yritin uudestaan ja taas karkasi. Kolmannella kerralla käsky tuli niin ponnekkaasti, ettei Roope enää kyseenalaistanut sitä. Saatiin siis tehtyä ihan onnistunut linja ja heti perään toinen pitempi, jossa oli dami hankeen piilotettuna. Lopuksi lähetin Roopen vielä linjaan damille, jonka vein alussa Roopen taakse. Palautuksissa ja hallinnassa oli taas toivomisen varaa, mutta eiköhän se siitä, kun treenataan vähän säännöllisemmin.

Sitten oli Niilon vuoro. Vein taas damit koiran taakse ja eteen (vein saman tien kaksi etupuolelle, kauimmainen hankeen piiloon). Lähetin Niilon ensin hakemaan takapuolella olevan eteen-käskyllä. Hyvin sujui taakselähetys. Matka tosin oli aika lyhyt ehkä 15m. Sitten vein Niilon takaisin samaan paikkaan istumaan ja kutsuin luokse, siten että loput damit oli minun selkäni takana linjassa. Niilo pysyi hyvin hallinnassa. Sitten lähetin Niilon linjaan ja molemmat linjat onnistuivat hyvin. Umpihangestakin dami löytyi kivasti. sitten tein hallinta/suuntaharjoitteen. Eli laitoin Niilon istumaan ajouralle ja heitin sen molemmille puolille damit umpihankeen n. 5m päähän. Itse siirryin aluksi n.10m päähän ja sieltä lähetin Niilon haluamaani suuntaan. Sitten palautin Niilon ja damin paikalleen ja menin vähän kauemmaksi itse lähettämään. Taas onnistui hienosti. Otin vielä kertaalleen siten, että olin noin 20m päässä lähettämässä ja Niilo istui damien välissä. Lähetin Niilon vasemmalle. Viimeisen damin haetutinkin niin, että lähetin Niilon linjaan, pysäytin ja lähetin sitten oikealle. Hyvin oli Niilo kuulolla. Treeni oli siis kaiken kaikkiaan onnistunut, mutta palautuksiin täytyy Niilonkin kanssa kiinnittää jatkossa enemmän huomiota, jotta tulevat aina käteen asti. Nyt pitäisi vaan uskaltaa kasvattaa etäisyyksiä, jotta päästään joskus avoimen luokan tasolle. Olisi tietty helpompaa, jos olisi joskus käytännössä nähnyt, millaisia matkoja siellä tulee vastaan.

Illalla sitten vielä tokoiltiin hetken aikaa. Roopen kanssa harjoittelin sisällä maahan-seiso-maahan siirtymiä. Vähän se alkoi jo päästä asiasta jyvälle, mutta namiavusteisesti siis vielä mennään.

Niilon kanssa tein pihalla aluksi metallinoutoa. Hyvin se nyt otti kapulan ja noutikin sitä. Tyhmeliini vaan tiputti sen umpihankeen ja ei varmaan ole kiva kaivaa metallista kapulaa lumen seasta. Lopetettiin siis aika lyhyeen, ettei Niilolle jää ikäviä muistoja kylmästä kapulasta. Sitten aloin opettaa Niilolle merkkiä. Eli jätin Niilon istumaan ja vein tötsän pihalle. Kävin itse hillumassa merkin takana. Sitten palasin koiran luo ja lähetin merkille. Aika kivasti Niilo sinne menikin ja otettiin useampi toisto. Välillä Niilo pysähtyi liian aikaisin eli merkin etupuolelle. Tästä nyt kuitenkin jatketaan, niin eiköhän se kohta tajua, mistä on kyse. Sitten tehtiin luoksetuloa pysäytyksellä pari kertaa. Yritin ensin pysäyttää pelkällä suullisella käskyllä ja pysähdyksen terävyys oli heti huonompi kuin sunnuntaina. Seuraavalla kerralla tein myös valeheiton ja saatiinkin jo parempi suoritus. En kuitenkaan tehnyt enempää, kun tuntui, että meidän pihalla on tilaa liian vähän ainakin nyt, kun lunta on niin paljon. Kokeillaan sitten taas kentällä, jos vaan jaksetaan sunnuntaina mennä sinne vielä nometreenien jälkeen.