Piti vielä käydä treenaamassa koirat ennen niiden hoitoon viemistä. Eilen jo kävin tekemässä Roopelle suht samanlaisen ohjaustreenin kuin tein Niilolle viimeksi. Tästä treenistä en jaksa suuremmin kirjoittaa. Mutta kyllä ärräpäät välillä lensi ja äänen voimakkuus kasvoi. Roope tietää periaatteessa vasemman ja oikean, mutta kuvittelee olevansa itse aina oikeassa. Kuuliaisuus on kuitenkin parantunut huomattavasti vuoden takaisesta, mutta kyllä tehtävääkin vielä riittää. Lisäksi eteenmeno ei ole sillä riittävän vahva, joten sitä on tehtävä lisää.

Tänään kävin ensin Niilon kanssa lähipellolla. Piilotin niitetyn ruohon alle 4 tennispalloa ja 2 pentudamia Niilon nähden. Lähetin Niilon lähihakuun vähitellen matkaa pidentäen. Treeni sujui mielestäni tosi kivasti. Sain pidettyä sen hyvin alueella ja haku oli tehokasta. Se on selkeästi jo tajunnut treenin idean. Nyt Niilolla on edes jonkinlainen mahdollisuus onnistua lähihaussa, jos WT-kokeeseen mennään ja sellainen vastaan tulee.

Sitten kävin kotona vaihtamassa koirat ja menin tekemään Roopelle saman harjoituksen. Roopea lähetin koko ajan melko läheltä, koska sille ei ole vastaavaa muistaakseni aiemmin tehty. Tänään Roope otti hienosti ohjausta. Välillä se laajensi hakua liikaa, mutta sain sen ohjattua aina uudelleen oikealle alueelle. Ainoa miinus Roopelle tulee siitä, että se on selvästikin unohtanut lähihakupillityksen merkityksen. Sain sen ohjattua suoraan pallon päälle, pysäytettyä ja annoin lähihakupillityksen. Roope vaan katsoi minua ja mietti, että mitäköhän se nyt olikaan. Hetken päästä se saattoi lähteä luokse tai alkaa etsimään. Käytin sit myös suullista etsi-käskyä apuna. Lähihakukäskyä on siis vahvistettava jatkossa. Kiva oli kuitenkin ohjailla kuuliaista koiraa tänään, joka kerrankin uskoi minun olevan 100%:sti oikeassa.