... ja nolla. Niilo siis starttasi molempina päivinä Pääkaupunkiseudun kultsujen kokeessa Espoossa/Vihdissä. Lauantaina oli Niilon elämän ensimmäinen AVO-startti, josta saimme hienosti tuloksen. Kokonaisuudessaan olen Niilon viikonloppuun tyytyväinen. Nollakin tuli sitten sunnuntaina ihan odotusten mukaisesti. Aloitetaan kuitenkin lauantaista.

Tuomarina oli Erkko Salo ja Niilo oli päivän viimeinen koira päästen starttaamaan joskus puoli viiden maissa. Oli siis pitkä odottelu takana. Koe alkoi ykkösmarkkeerauksella veteen. Seuraavaksi seurautettiin koiraa n.20m eli markkeeraus jätettiin muistiin. Eri lähetyspaikasta katsottiin toinen ykkösmarkkeeraus, joka noudettiin heti. Tämä nouto meni ok. Sitten palattiin taas ekaan paikkaan. Niilo sai markkeerauksen suht helposti talteen.

Sitten palattiin taas toisen markkeerauksen lähetyspaikkaan. Koirakon siirtyessä kohti lähetyspaikkaa tuli laukaus kohti avovettä ohjausta varten. Ohjausriista oli (kaukana) avovedessä. Etäisyys oli varmaan ihan normaali avoimeen luokkaan, mutta mielestäni se oli pitkä! Ohjaus ei sitten onnistunut. Sain Niilon lähtemään ihan hyvin, mutta vene/markkeerauspaikat vetivät Niiloa liikaa puoleensa ja se hakeutui väkisin liikaa oikealle (ohjaus oli markkeerausten vasemmalla puolella). Yritimme kahdesti, mutta molemmat yritykset kariutuivat koiran pyrkiessä liikaa oikealle. Niilo ei siis ole vielä riittävästi ohjattavissa ainakaan vedessä.

Viimeiseksi oli hakuruutu, josta Niilo löysi nopeassa tahdissa kolme riistaa (variksen ja kaksi lokkia). Loput riistat jäivätkin sitten ruutuun Niilon tahdin hiipuessa loppua kohden. Näin kävi tosin lähes kaikille koirakoille. Kauimmainen fasaani ja viimeinen lokki jäivät siis ruutuun. Lokki oli lammen vastarannalla siten, että koiran olisi ensin täytynyt mennä yliuittona toiselle puolelle. Yritimme kyllä sitäkin, mutta Niilo eteni vain kaislikon loppuun asti, eikä halunnut lähteä uimaan tässä vaiheessa.

Suoritus oli mielestäni ihan Niilon tason mukainen. Tosin ruudun fasaani olisi saanut löytyä. Myös Siiri (Niilon tyttöystävä) starttasi kokeessa saaden avo3 tuloksen. Siirillä ohjauksen onnistuminen oli todella lähellä. Muuten suoritus oli hyvin samankaltainen kuin Niilolla. Oli mukava päästä näkemään Siirin työskentelyä.

Viikonlopun tavoitteet tuli saavutettua jo eilen (eli tulos), joten tänään oltiin liikkeellä ilman paineita. Heti nähtyäni tehtävät tiesin, että ne olivat liian vaikeita Niilolle. Koe alkoi ohjauksella. Ohjausriista oli vedessä. Uintimatka oli varmaankin pitempi kuin eilen (en osaa arvioida kunnolla). Ohjaus oli tarkoitus suorittaa kokonaan vettä pitkin. Uoma oli kuitenkin paikoitellen melko kapea ja rannat houkuttelivat koiraa. Koiraa seuruutettiin ja laukaus kohti avovettä tuli samalla. Ekalla lähetyksellä en saanut Niiloa lähtemään oikein mihinkään ja kutsuinkin sen lähes heti takaisin. Uusintalähetyksellä sain sen etenemään noin puoleen väliin ohjausmatkaa, jonka jälkeen se nousi rantaan ja hukkasi korvansa ajoittain. Melko lähellä ohjausriistaa se kävi maata pitkin, mutta ei oikein voida ohjattavuudesta puhua, kun se vaihtoi välillä lähinnä vapaaseen hakuun. Kutsuin Niilon pois ja siirryttiin markkeerauksiin.

Lammen keskellä oli kaksi saareketta, joiden välistä veneestä heitot tulivat linjaan. Toinen heitto tuli avoveteen ja toinen takimmaiseen saarekkeeseen. En muista kummin päin heitot tulivat. Niilo haki avoveteen heitetyn hyvin, mutta unohti toisen heiton totaalisesti. En saanut sitä lähtemään lainkaan uudelleen. Niinpä siitä seurasi kättely ja kiitos hei. Tuomari kuitenkin kehui koiran riistatyöskentelyä ja palautusta sekä hallittavuutta. Nyt siis lisää treeniä. Linjamarkkeerauksia ei oltu muistettu treenata oikeastaan ikinä ja kaikki tekemämme vesiohjaukset ovat olleet korkeintaan puolet näissä kokeissa olleista ohjauksista. Treeniä, treeniä, treeniä vaan, niin kyllä tulosta alkaa varmaan jossain vaiheessa tulemaan. Niilossa on potentiaalia, kun vaan osaan sille asioita opettaa.

Arvostelut on luettavissa täältä.