Keskiviikkona kävimme taas treenaamassa Vaakkoissa Susannen ja Kimin kanssa. Kiitos treeniseurasta!

 

Minulla oli treeneissä mukana Niilo ja Roope odotti autossa (kävin sen kanssa ihan kahdestaan treenaamassa sitten lopuksi).

Niilolle heitettiin ensin ykkösmarkkeeraus vastarannan kaislikkoon. Sen Niilo suoritti mallikkaasti. Sitten tehtiin samaan paikkaan toinen ykkönen. Katsoimme heiton, käännyimme hetkeksi poispäin ja palasimme sitten lähetyspaikalle. Hyvin sujui tämäkin. Niilo siirtyi välillä huilimaan ja Elsa ja Eetu saivat treenata.

 

Seuraavalla vuorolla Niilolle tehtiin kaksoismarkkeeraus linjaan niin, että kauimmainen tuli tuttuun kaislikkoon ja lähempi avoveteen. Tehtävä itsessään onnistui hyvin, mutta minulla oli vaikeuksia saada Niiloa veteen. Epäilin jo, unohtiko se toisen heiton, mutta siitä ei kuitenkaan ollut kyse, sillä pienellä painostuksella Niilo lähti reippaasti oikeaan paikkaan. Uskoisin veteenmenovaikeuksien johtuvan siitä, että parissa ekassa lähetyksessä Niilo meni  veteen niin vauhdilla, että sillä meni selkeästi korviin vettä ja tämä aiheutti sitten vastahakoisuutta. Toinen syy voi olla Niilon epävarmuus noutoluvasta. Viime aikoina olen joutunut puuttumaan sen varaslähtöihin ja nyt se ei ehkä ollut varma, saako se todella mennä. Uskon kuitenkin enemmän noihin korviin.

 

Viimeiseksi vesinoudoksi tehtiin lähes sokkolinja tuttuun kaislikkoon eli Niilo ei nähnyt damin laittoa, mutta sieltä suunnasta kuului ääni motivoinniksi. Niilo suoritti linjan mukavasti. Viimeiseksi Niilo teki vielä viidellä damilla hakuruudun lammen pohjukassa. Kaksi damia oli lähellä rantaviivaa ja kolme metsän puolella. Ruutu oli helpohko. Etäisyydet eivät olleet älyttömän pitkiä ja damit oli näkyvissä. Niilo tyhjensikin nopeasti koko ruudun ja nyt ei ollut nähtävissä mitään merkkejä hakuinnon laskusta.

 

Sitten kävin vaihtamassa koiran ja jatkoin treeniä Roopen kanssa ihan kahdestaan. En halunnut ottaa sitä toistaiseksi mukaan kimppatreeneihin, koska se alkaa äännellä niin helposti. Roopen kanssa tehtiin motivoituja linjoja lammen mättäille niin, että Roope näki, kun kävin heittämässä damin mättäälle ja sitten palasin Roopen luo lähettämään. Lähetys oli viistosti kohti avovettä niin, että ranta houkutteli valtavasti. Jouduin siis tekemään paljon töitä, jotta sain Roopen lähtemään veden kautta, eikä rantaa pitkin. Hyvin Roope kuitenkin uskoi minua ja tuli heti viereeni takaisin, jos yritti lähteä maata pitkin ja kielsin sitä. Teimme linjan yhteensä kolme kertaa ja vähän lähetyspaikkaa vaihdellen. Viimeinen yritys meni jo aika mukavasti ja suoraviivaisesti. Muuten oli kyllä melkoista säätämistä ja Roopella on kyllä paljon parannettavaa kuuliaisuudessa. Sain kyllä korottaa aika paljon ääntäni, jotta sain sen pysähtymään ja senkin jälkeen oli suunnan ottamisessa aika lailla tekemistä. No, itseä saan syyttää treenin puutteesta.

 

Lopuksi Roope teki samanlaisen hakuruudun kuin Niilo. Roope haki reippaasti kolme, mutta sen jälkeen alkoi selkeästi hakuinto laskea. Haetutin sitten vielä yhden, mutta viimeistä en uskaltanut haetuttaa. Muistin, mikä dami Roopelta oli hakematta ja lähdin sitä itsekseni hakemaan, mutta se ei meinannut löytyä millään. Lopulta otin Roopen avuksi ja lähdin hakemaan muualtakin ruudusta, kun epäilin Roopen siirtäneeni damia. Olin jo varma, että ensimmäistä kertaa hukkaamme damin metsään ja käännyin polulle lähteäkseni autolle. Sitten Roope meni ruudun takimmaiseen laitaan ja ihan kuin näytti minulle, että etkö sä nyt tajua, täällähän se on. Roope oli siis käynyt siirtämässä ruudun etummaisen damin takimmaiseksi hakutyön aikana.

 

Tulevista kokeista sen verran, että Vehmaalle ollaan varasijalla 10-15 eli sinne ei kyllä päästä ja vaikka päästäisiinkin, niin ei taideta lähteä. En nimittäin viitsi järjestää töistä vapaata varmuuden vuoksi. Alustavien tietojen mukaan mahdumme elokuun mejäkokeisiin mukaan. Osallistuvasta koirasta ei ole vielä varmuutta eli koekutsua odotellessa… Täytynee Niilollekin käydä joku jälki tekemässä, kun on vahva epäily, että ainakin toisessa kokeessa starttaisi Niilo. Seuraava nomekoe on todennäköisesti sitten vasta Salon seudulla. Nyt täytyy vaan miettiä, laitanko molempien koirien paperit menemään vaiko en. Roope on kyllä todennäköinen nollakoira (hyvänä päivänä voi kyllä yllättääkin), mutta kun olisi kiva saada sillekin merkintä avoimesta luokasta (ensimmäisenä Tsarodej-koirana ainakin tietokannan mukaan, pentuja  1114kpl, kolmella koiralla ALO1).