Sunnuntaina tuli taas palautus maan pinnalle eli tokotreenit ei sujunut ihan niin hyvin kuin olisi perjantain perusteella kuvitellut. Koulutuskerran aiheena oli palkattomuus eli aluksi jokainen sai suorittaa kaksi liikettä kokeenomaisesti. Valitsin Niilon liikkeiksi liikkeestä istumisen ja metallinoudon. Tätä ennen tehtiin vielä 4min paikkamakuu, joka sujui Niilolta hyvin (vaikka rivistä lähti yksi koira). Liikkeestä istuminen meni surkeasti seuraamisen osalta, vaikka kuvittelin, että se olisi jaksanut seurata muutaman metrin uudella ”katso”-käskyllä. Seuraaminen oli kuitenkin pelkkää laahustamista. Istuminen sentään onnistui hyvin. Metallinouto meni ok. Palautusvauhti on hitaampi kuin meno ja lopun perusasento on vino, joten niitä pitäisi työstää vielä.

Tästä eteenpäin treenasin koirien kanssa vähän vuorotellen. Pääasiassa Niilon kanssa, mutta Roopekin pääsi välillä kokeilemaan. Roopen treeni sujuikin erinomaisesti. Ensin kuitenkin Niilon treenit. Tein lyhyesti seuraamista perjantain ohjeiden mukaan ja nyt saatiin kivojakin pätkiä tehtyä. Sitten piti tehdä tunnistusnouto liikkeenohjaajan kanssa. Niilo lähti luvan saatuaan noutoon ja nappasi ensimmäisen kapulan vasemmalta yhtään haistelematta. Otin kapulan eleettömästi pois ja tiputin taakseni. Lähetin Niilon uudelleen ja taas sama juttu. Eka kapula vasemmalta. Otin sen pois ja lähetin Niilon kolmannen kerran. Nyt se jäi metrin päähän kapuloista, eikä suostunut ottamaan enää yhtäkään. Se meni täysin jumiin, vaikken edes kovistellut sitä mitenkään. Se on välillä niin herkkis… Sitten tehtiin tunnarin alkeistreeniä eli piilotin vain omaa kapulaa. Ekalla kerralla se tarttui siihenkin tosi epävarmasti ja palautti pää painuksissa. Annoin sitten megakehut, jonka jälkeen oman kapulan löytyminen alkoi taas olla kivaa. Olisi kiva tietää, mikä ihme sille oikein tuli. Se loukkasi kyllä perjantaina kuononsa juostessaan kiveen, mutta en uskoisi sen niin paljoa vaikuttavan. Milläpä näistä ottaa selvän .

Sitten piti tehdä ruutua. Ruututreeni meni pelkäksi pysähtymisen ennakoimiseksi. Plaah! Kyllä joskus on vaikeaa. Ihan kuin se tekisi sen tahallaan. Se pysähtyy n. metri ennen ruutua ja kysyy, olisko nyt hyvä ja saattaa sitten korjata ruudun sisään ilman eri käskyä. Seuraavaksi täytyy varmaan tehdä vauhdikkaat ruudun läpijuoksutreenit. Hyppynouto sujui kivasti ja ilman apuja. Kaukokäskyistä ei taas viitsi edes kirjoittaa.

Roope oli sen sijaan ihanassa vireessä. Sen motivaatio pysyy näimmä tosi hyvänä, kun se aina välillä seuraa Niilon tekemistä ja välillä pääsee itse hommiin. Seuraamista tein melko pitkänkin pätkän ja kontakti säilyi kivasti. Asento on kyllä vähän vino, mutta en vaadi täydellisyyttä eli kunhan pysyisi tuolla tasolla, niin hyvä olisi. Sitten teimme metallinoutoa ja Roope teki sen ihanan vauhdikkaasti ilman empimistä. Tämän jälkeen päätin kokeilla hyppynoutoa metallilla. Ekalla kerralla Roope palautti esteen ohitse, kun en ollut valppaana, mutta toinen  kerta onnistui jo tosi mallikkaasti. Loppuun tehtiin vielä ruutua ja sekin taisi mennä kivasti, kun ei ole mitään suurempaa jäänyt mieltä kaihertamaan. En tosin lähettänyt kovin kaukaa, mutta kuitenkin. Viimeiseksi vielä 1,5min paikkamakuu, joka sekin sujui kivasti.

Vähänkö muuten ihmettelin, kun kotisivun kävijämäärät pomppasivat muutamassa päivässä ihan uusille kymmenluvuille. Syykin selvisi. Joku oli laittanut linkin Niilon kuvaan lemmikkipalstojen labradorikeskusteluun (vääntö oikeanlaisesta labradorista). Joku halusi esitellä Niilon oikeanlaisena labradorina ja sitähän se toki onkin, jos minulta kysytään