Eilen kävin keskellä päivää tekemässä Niilolle hakuruudun lähimetsään Forssassa. Anna-Riikka oli mukana tutustumassa nomen ihmeelliseen maailmaan. Tein hakuruudun jyrkähköön metsärinteeseen. Ruudun etureunassa oli oja, jossa oli osin vettä. Ruutu oli taas vähän turhan helppo ja 6/6 damia löytyi kohtuullisen nopeasti.

Tänään pysähdyin sitten kotimatkalla treenaamaan suolammelle. Ohjelmassa oli vesiohjausta yliuittona. Lampi on melko pieni ja sen toinen pää on sopivan kapea (10-20m). Vein Niilon nähden damit vastarannalle. Vein 5 damia muutaman metrin välein. Ajatuksena oli siis, että kunhan Niilo vaan ui toiselle puolelle, niin se löytää heti damin. Niilo etenikin hyvin vastarannalle ja poimi damin. Niilo yritti ensin lähteä kiertämään rantaa pitkin. Kielsin ja kutsuin sitä luokse ja siten sain sen tulemaan uiden takaisinkin. Toisella lähetyksellä se yritti taas lähteä kiertämään. Kolmannella lähetyksellä Niilo ilmeisesti luuli, että damit on jo loppu ja se kääntyi kesken uintimatkan takaisinpäin. Sain sen kuitenkin jatkamaan eteenmenoa ja tällä kertaa palautus oli suoraviivainen. Myös neljäs lähetys meni hyvin. Viidennen damin kävin sitten itse hakemassa. Olen tyytyväinen Niilon kuuliaisuuteen tänään. Aiemmin se ei olisi minua välttämättä uskonut, vaan olisi voinut palauttaa helpomman kautta eli rantaa pitkin.

Suolampi vaikutti mukavalta treenipaikalta (tosin turhan vilkkaasti liikennöidyn tien vieressä, mutta en sitä muuten olisi löytänytkään). Ensi kerralla täytyy tehdä vesiohjausten lisäksi kunnollinen hakuruutu lammen rannalle. Maasto olisi oikein sopivaa siihen tarkoitukseen. Tosin suopursut saattavat haitata työskentelyä. Ennen mahdollista koetta pitäisi ehtiä myös treenaamaan riistalla. Seuraava viikonloppu menee valitettavasti töissä.