Tänään oli kolmannet UMN:n järjestämät nometreenit Nurmijärvellä. Meillä jäi edellinen kerta väliin, mutta tänään ehdittiin taas mukaan. Paikalla oli vain kolme koirakkoa, joten saimme tehokkaan treenin tehtyä.

Aluksi jätimme pellon reunaan muistipaikkaan jokaiselle koiralle 3 damia. Kävelimme pellon toiseen laitaan (pieni pelto) ja sieltä lähetimme aluksi jokaisen vuorollaan hakemaan markkeerauksen (180 astetta eri suunnassa kuin muistipaikka). Kyllä oli koirilla rankkaa, kun hakivat umpihangesta. Seuraavaksi samaan suuntaan heitettiin kakkonen. Koira lähetettiin hakemaan yksi markkeeraus ja sen jälkeen muistipaikalle ohjauksena. Toinen koira sai hakea toisen markkeerausdamin samaan aikaan kun ohjausta palautettiin. Kukin pääsi suorittamaan samat tehtävät vuorollaan.

Sitten tehtiin lähihakuharjoitus. Pienelle nyppylälle (jolta äskeiset markkeeraukset heitettiin) piilotettiin 2 damia jokaiselle koiralle. Vuorotellen jokainen koira kävi etsimässä lumen/heinikon seasta dameja. Niilo käytti nenäänsä nyt hyvin ja pysyi oikealla alueella etsimässä. Seuraavaksi hyödynnettiin taas muistipaikkaa. Tällä kertaa tehtiin taakselähetykset. Viimeiseksi siirryttiin vielä niin, että samasta muistipaikasta haettiin dami oikealle lähetyksenä. Ensin siis lähetettiin eteen, sitten pysäytys ja oikealle kääntäminen.

Viimeiseksi siirrettiin lähetyspaikka muistipaikan tietämille ja ohjausdami laitettiin puolimatkaan aiemmin tehtyä linjaa. Kun se oli haettu, sama koira haki vielä toisen ohjausdamin kauempaa. Tarkoituksena oli saada koira siis vanhan hajupaikan yli. Tässä harjoituksessa Niilolle vaikeinta oli lähetys. Se tapahtui parin metrin päästä vanhasta muistipaikasta ja Niilo olisi halunnut jäädä siihen pyörimään, enkä saanut sitä yli siitä. Vaihdoin lähetyspaikkaa vähän edemmäs, niin homma alkoi taas toimia.

Kaikki koirakot suoriutuivat tehtävistä mukavasti. Jokaisella oli vähän parannettavaa pillikuuliaisuudessa, mutta kaiken kaikkiaan koirat olivat hyvin hallinnassa. Tosin Niilo yritti taas kerran lähteä toisen vuorolla...

Illalla käytiin vielä Hihan kentällä tokoilemassa. Siitä kirjoitan joku toinen päivä, kun on emännällä virtaa enemmän.