Lopultakin ehdin kirjoittaa viime aikojen kuulumisia. Niilosta tuli siis Suomen ja Ruotsin jälkivalio viime viikonloppuna ja suoritus oli kerrassaan hieno haastavissa olosuhteissa. Jäljenteon jälkeen oli satanut siis reippaasti vettä ja kesken Niilon suorituksen alkoi jälleen sataa reilusti. Tämä ei kuitenkaan haitannut Niilon työskentelyä ollenkaan ja niinpä Niilo sai voi1-tuloksen 48 pisteellä. Kokeen jälkeen tuomari tuli vielä erikseen juttelemaan ja kehotti panostamaan jatkossa makausten merkkaamiseen opetteluun, niin koira voisi kuulemma pärjätä piirissäkin. Enpä tiedä, jaksanko niin paljoa panostaa mejään, vaikka koirassa olisi kyllä potentiaalia. Tällä kaudella Niilo sai voi1-tulokset pistein 45, 47 ja 48 ja lähes ilman treeniä. Ensi kaudella olisi kuitenkin tarkoitus panostaa enemmän nomepuolelle, kun tämä kausi on mennyt vähän hukkaan. Niilo alkoi olla hyvässä kunnossa kokeita ajatellen heinäkuussa ja sitten siltä jouduttiin poistamaan kynsi, jonka takia se on ollut nomepuolelta sairaslomalla. Onneksi kynnen puuttuminen ei ole haitannut tahtia mejässä. Nyt olisi tarkoitus lähteä vielä yhteen nomekokeeseen tällä kaudella ja sitten jatketaan taas ensi kesänä. Tänään tein ohjaustreenit ensi viikonloppua silmällä pitäen ja mukavasti meni. Koiralla oli intoa älyttömästi ja meinasi välillä ottaa varaslähtöjä, kun kierrokset kohosivat. Niilo pysyi kuitenkin koko ajan kuuliaisena pillille ja käänsinkin aina sen sitten hakemaan ihan eri damin, jos se meinasi ennakoida. Intoa koiralla tuntuu nyt riittävän ja jos korvatkin on noin hyvin auki ensi viikonloppuna, niin hieno juttu.

Mikko & Roope on alkanut taas juosta ja viikon päästä olisi ehkä tarkoitus osallistua canicrossiin. Sen jälkeen olisi sitten tarkoitus päättää, lähdemmekö canicrossin SM-kisoihin vai emme. Roopen piti vepen sovekokeeseenkin osallistua, mutta se onnistui saamaan jostain silmätulehduksen, joten jouduin perumaan koepaikan. Toivottavasti sitten ensi kaudella.

Viikolla kävin taas opastamassa uutta koirakkoa mejän saloihin. Tällä kertaa opissa oli 6v beaglenarttu Ella. Ella oli kyllä oikein luontainen jäljestäjä ja se selvitti 150m pitkän tuoreen jäljen ongelmitta ja ilman pienintäkään epäröintiä. Hieno nähdä erilaisia koiria töissä.